Ympäristövaikutukset ihmisen kasvua ja kehitystä kohtaan

Kaikki inhimillisen kehityksen osatekijät ovat toisiinsa sekoittuneet ja ympäristö vaikuttaa niihin. Koti, yhteisö, fyysinen ja kouluympäristö vaikuttavat siihen, miten ihmiset käyttäytyvät, ajattelevat, sitoutuvat toisiinsa, kasvattavat ja käsittelevät tunteita. Kasvatusympäristöt auttavat positiivisia terveysvaikutuksia ja vähentävät kehityshaasteita. Kun otetaan huomioon köyhyyden kaltaiset olosuhteet, on selvää, että sen vaikutus ympäristöön uhkaa ihmisten kasvua ja kehitystä (ks. Ref 1). On ehdotettu, että vaalittava ympäristö voi edistää terveellistä kasvua ja kehitystä (ks. Ref 2).

Köyhyysympäristö

Alhaisen tulotason lapset ja lapset ovat usein alipainoisia ja kokemuksia heikentyneestä kasvusta (katso viite 2). Köyhyys aiheuttaa kehitysvaaraa siinä köyhtymässä ympäristössä, joka uhkaa yksilön mieliä, kehoa ja henkeä (ks. Ref 1). Köyhyys lisää myös todennäköisyyttä heikossa akateemisessa suorituskyvyssä, fyysisissä terveysongelmissa, kuten aliravitsemuksessa, lihavuudessa, masennuksessa, lasten hyväksikäytössä, fyysisissä vammoissa ja muissa. Näissä olosuhteissa lapset ovat usein heikommassa asemassa koulussa, ja monet ovat haastavia lukiolaisille, kun he ovat vanhempia, mikä rajoittaa yksilöllistä etenemistä yhteiskunnassa.

Koulun ja yhteisön ympäristö

American Journal of Public Health julkaisi vuoden 2012 tutkimuksessa, että tutkijat havaitsivat, että lapset, jotka altistuvat lähialueiden ommelleille, joutuivat vaikeuksiin keskittyä työhönsä luokkahuoneessa. Heidän oli myös vaikea hallita heidän impulssejaan. Mitä lähempänä rikosta on tapahtunut kodeissaan, sitä vaikeampi oli 3-4-vuotiaiden keskittää tai vauhdittaa itseään (ks. Ref 3).

Kotiympäristö

Miehet, joilla vanhemmat hoitavat lapsiaan, vaikuttavat tapaan, jolla lapset ovat vuorovaikutuksessa keskenään kodin sisällä ja sen ulkopuolella. Lapset, jotka ovat kasvaneet ristiriitoja, vanhempien stressiä ja liiallista kuria vastaan, ovat tyypillisesti haasteita tunteiden käsittelyssä ja käyttäytymisen hallitsemisessa. On myös mahdollista, että lapset voivat omaksua ja omaksua huonon kohtelun (ks. Viite 4). Vanhempien masennus on lasten kasvun ja kehityksen uusi ympäristöhaaste, koska se usein johtaa vaikeuksiin sopeutumiseen ja muihin ongelmiin, jotka alkavat nuoresta iästä (ks. Viite 5). Kummassakin tapauksessa tietoisuus voi kuitenkin auttaa tekemään myönteisiä muutoksia.

Kasvatusympäristö

Kasvatusympäristöt auttavat lapsia oppimaan säätelemään ja verbauta tunteitaan ikäänsä sopivalla tavalla. He ovat paremmin valmiita selviytymään stressaavista tilanteista ja positiivisesti vuorovaikutuksessa vertaisryhmien kanssa.Myös koulun suorituskyky paranee. Aktiivinen vanhempien osallistuminen auttaa parantamaan lapsen ajatteluprosessia ja itsetuntemusta; he menestyvät myös koulussa. Kun vanhemmat asettavat rajat syyn vuoksi, lapset tuntevat rakastetuksi ja luotettaviksi. Aggressio vähenee samoin kuin alaikäisten juomisen, huumeidenkäytön, rikollisuuden ja väkivallan käytäntö. (katso viite 1)